PP:n epäselvyys Espanjassa antaa Voxille happea Euroopassa. Espanjan kansanpuolueen on kiireesti erotettava viestinsä Abascalin puolueesta.
Euroopan parlamentin vaalit pidetään eri päivinä eri maissa, mutta kaikki 6.-9. kesäkuuta. Pian tämän jälkeen, 30. kesäkuuta, päättyy Belgian kiertävä puheenjohtajuus Euroopan unionissa ja alkaa Unkarin puheenjohtajuus. Toisin sanoen uusi parlamentti vihitään virkaan samalla kun neuvoston toimintaa organisoi kukaan muu kuin unionin vähiten Eurooppa-myönteinen maa ja äärikonservatiivisin johtaja Viktor Orbán, sama mies, joka lähetti hiljattain viestin Voxin Madridiin kutsumaan kokoukseen ja pyysi ”miehittämään Brysselin”.
On totta, että unionin nykyisen puheenjohtajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Mutta se ei ole olematon: Unkari edustaa Eurooppa-neuvostoa parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa, se laatii esityslistan valtion- ja hallitusten päämiesten ja ulkoasiainneuvoston kokouksissa ja toimii välittäjänä valtioiden välillä. Kaikki tämä tapahtuu kuuden kuukauden aikana, jolloin jäsenvaltiot muodostavat uuden komission ja nimittävät tärkeimmät virat. Sen verran, että jossain vaiheessa arveltiin, että Unkarilta evättäisiin puheenjohtajuus, vaikka lopulta päätettiinkin pitää asiat sivistyneinä.
Viktor Orbán herättää huolta Brysselissä, varsinkin jos vahvistetaan, että useat Madridin kokoukseen osallistuneet äärioikeistopuolueet lisäävät merkittävästi Euroopan parlamentin jäsenten määrää. Ainoa hyvä uutinen on se, että Orbánin puolue Fidesz erotettiin Euroopan kansanpuolueesta (EPP) vuonna 2021 selvästi demokratian vastaisen politiikkansa vuoksi (komissio on todellakin asettanut Unkarille seuraamuksia, ja osa EU:n varoista, joita se voisi saada, on pidätetty). Orbán ei ehkä ole paras henkilö yrittämään EPP:n ja oman ryhmänsä (Euroopan konservatiivit ja reformistit, ECR) välistä liittoa, jota Italian pääministeri Georgia Meloni toivoo. Mutta Orbán ei varmasti ole myöskään esteenä.
Tämä Melonin ryhmän (johon Vox kuuluu) ja EPP:n välinen mahdollinen liitto on ehkäpä Espanjan kansanpuolueen kampanjan demonisin kohta. Alberto Núñez Feijóo tarvitsee riittävän ylivoimaisen tuloksen palatakseen euforisena edustajainkokoukseen, ja sitä varten hän on valmis hyökkäämään PSOE:tä ja Pedro Sánchezia vastaan kaikin voimin, hillitsemättä ja rajoittamatta. Mutta ainakin tällä hetkellä, ja koska taloudella menee epäilemättä hyvin, hänellä on käytössään vain kaksi tykkiä: radikaali espanjalainen nationalismi ja väitetty korruptio ”Moncloassa”. Kaksi asiaa, jotka sekoittuvat Voxin käyttämiin asioihin. Juuri sitä, mitä PP tarvitsee vähiten. PP on tietoinen siitä, että saavuttaakseen haluamansa vaalituloksen se tarvitsee Voxia, jotta se ei etene. Vaikea tehtävä, jos niiden propagandakampanjat menevät päällekkäin. Ja hyvin vaikeaa, jos Feijóo ei voi näinä päivinä vakuuttaa, että Vox ei ole hänen liittolaisensa Euroopan parlamentissa. Vaikea vakuuttaa Abascalin äänestäjiä muuttamaan äänestyskäyttäytymistään, jos he voivat lopulta olla liittolaisia. Ja vaikea vakuuttaa vasemmiston äänestäjiä pysymään kotona, jos Vox on näköpiirissä.
Partido Popular on pupusena pirullisessa tilanteessa. Vox nauraa päin puolueen naamaa ja PSOE ei oikeastaan voi tehdä muuta kuin hymyillä.
Ehkäpä tästä syystä jotkut Partido Popularin asiantuntijat vaativat etsimään teemoja, jotka ovat luonnollisesti konservatiivisia, mutta jotka pystyvät erottumaan Voxin teemoista. FAES julkaisi viime vuonna 27. päivä asiakirjan, jonka epätarkka allekirjoitus on - FAES Analysis Group - jossa se tekee ankaran analyysin Donald Trumpin politiikasta, ”joka jätti vuoden 2016 kampanjassaan huomiotta tai pilkkasi kaikkia konservatiivisia kliseitä tarjotakseen sen sijaan räikeän populistisen vetoomuksen” ja joka ”on ahminut republikaanisen puolueen”. Trumpin edessä asiakirja julistaa, että konservatiivit puolustavat instituutioita, ja käy Voxin kimppuun rinnastaen sen trumpilaiseen populismiin. FAES-analyysiryhmä väittää, että Voxin tarkoituksena on vain vahvistaa sosialistien äänivaltaa, mutta rinnastamalla sen tietyllä tavalla Trumpiin se tekee riskialttiin vertailun, sillä kuten tekstissä itsessään selitetään, ”Vox syntyi kutsumuksenaan syrjäyttää PP”. Onneksi se ei näytä menevän tällaisiin äärimmäisyyksiin, mutta juuri PP:n oma epäselvyys antaa sille happea näissä vaaleissa.
https://elpais.com/ideas/2024-06-02/la-ambiguedad-del-pp-en-espana-da-aire-a-vox-en-europa.html
