Miten äärioikeisto käyttää rikosta rasistisen keskustelunsa lietsomiseen.
Santiago Abascalista Iker Jiméneziin taantumukselliset sektorit käyttävät Alicantessa miehen murhaksi väitetyn henkilön alkuperää lietsoakseen vihaa: "Yksittäinen käyttäytyminen nostetaan kategoriaan, jota ei tehtäisi, jos henkilö olisi espanjalainen", Amnesty International selittää.
"Haluamme ennen kaikkea, että oikeus toteutuu, ja taistelemme sen puolesta kaikilla oikeudellisilla argumenteilla. Emme koskaan väkivallalla. Emme koskaan vihasta mitään rotua tai uskontoa kohtaan. Emme koskaan liittämällä tätä kauheaa tekoa mihinkään poliittiseen liikkeeseen". Davidin murha viime lauantaina Gata de Gorgosissa (Alicante), jossa häntä ammuttiin päähän, on saanut sävyjä, jotka ovat saaneet uhrin perheen vaatimaan rauhallisuutta ja sitä, että tapahtumaa ei käytettäisi vihan tai rasismin lietsomiseen.
Se on luultavasti hyödytöntä. Poliittiset tahot ja tiedotusvälineet käyttävät tapausta hyväkseen keskittyäkseen hyökkääjien (marokkolaisten) kansallisuuteen ja kiihdyttääkseen keskustelua, ja se on jo riistäytynyt käsistä. Voxin johtaja Santiago Abascal osoitti vain parissa päivässä sormella väitettyä murhaajaa ja "mediakastia" siitä, että nämä "piilottelevat tämän rikoksen vakavuutta ja myös murhaajan kuvaa". "He ovat osasyyllisiä tähän tilanteeseen ja siihen, että nämä rikokset yleistyvät". Fakta, joka ei perustu mihinkään. Abascal ei mainitse Mohamedin alkuperää, mutta hänen ei tarvitsekaan. Hän tietää, millainen vaikutus hänen puheellaan on.
Iker Jiménez on jatkanut näinä päivinä ohjelmassaan sormella osoittamista keskittyen tiedotusvälineisiin, jotka kertoivat väitettyjen hyökkääjien kansallisuudesta, niihin, jotka eivät kertoneet, ja niihin, jotka eivät julkaisseet aiheesta mitään. Tiedottaja, jolla on Abascalin tavoin suuri kannattajakunta tietyillä aloilla, tekee sen oletetusta puolueettomuudesta, melkeinpä "velvollisuudesta": "Viikkoja sitten Horizontessa käytiin keskustelua siitä, piilotetaanko rikollisissa tapahtumissa tiettyjä kansallisuuksia vai onko kyseessä legenda ilman pohjaa. Sanoin, että kun tapaus on olemassa, me tutkimme sitä. Pidän vain sanani", hän perusteli. Hänen twiittaukseensa tulleiden vastausten jälki osoittaa, kuinka vähän harmiton hänen viestinsä oli.
"Se pyrkii kokonaisen kollektiivin epäinhimillistämiseen"
Tämä toimintatapa on yleinen oikeistolle ja äärioikeistolle, jotta se voi liikuttaa alkeellisimpia tunteita ja lietsoa rasismia, selittävät syrjinnän ja vihan vastaiset aktivistit. "Yksittäinen käyttäytyminen nostetaan tiettyyn kategoriaan tietyn kansallisuuden vuoksi, mitä ei tehtäisi missään muussa yhteydessä, ellei siihen liittyisi syvää rasismia", selittää Amnesty Internationalin Espanjan osaston tutkimuspäällikkö Virginia Álvarez, ja muut asiantuntijat toistavat tämän ajatuksen.
Koska asia ei ole toisin päin. "Kun espanjalainen henkilö tekee rikoksen, mikään media ei luokittele kaikkia espanjalaisia rikollisiksi. Kokonaisen ryhmän tai kansallisuuden erottaminen on hyvin vaarallista, ja sillä pyritään epäinhimillistämään kokonainen ryhmä, mikä on alkusoittoa heidän oikeuksiensa epäämiselle", hän tarkentaa.
SOS Racismo Madridin puheenjohtaja Sarahi Boleko lisää, että tätä taktiikkaa kehitetään kaikenlaisissa tilanteissa saman viestin levittämiseksi. "Näemme sen, kun on kyse sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja seksuaalisesta aggressiosta. Äänensävy ja keskustelu on huomattavasti korkeampi, kun siihen syyllistyy rodullistettu henkilö. Se on liitettävä tähän diskurssiin, koska se kulkee aina käsi kädessä ajatuksen kanssa, että maahanmuuttajat ovat villejä, sivistymättömiä ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten käyttäytyä. Näin tapahtuu myös esimerkiksi nöyryyttämisen yhteydessä".
Sillä, torjuvatko pääuhrit - tässä tapauksessa uhrin perhe - vai instituutiot - Gata de Gorgosin kaupunginvaltuusto - rasistiset syytökset ja vaativat maltillisuutta, on jossain vaiheessa vähän väliä. Viha lentää jo vapaana. "Puhe elää omaa elämäänsä, ja sitä lukevalle jää ajatus, että rikoksen tekijä on maahanmuuttaja", Boleko väittää.
"Se vetoaa ihmisten tunteisiin, ja tähän keskusteluun on vaikea vastata. Puolustuskeinona olisi vedota rationaalisuuteen, tietoihin ja todisteisiin, mutta tunnekeskustelu, joka herättää antipatiaa, vihaa ja kaunaa, pääsee paljon pidemmälle", selittää Baskimaan yliopiston (UPV/EHU) aatehistorian ja sosiaalisten liikkeiden professori Jesús Casquete Badallo, joka on kirjoittanut teoksen Vox frente la Historia (Akal).
Rikoksella ei ole väliä, vaan kansallisuudella
Vaikka tiedot eivät tue retoriikkaa eikä maahanmuuton lisääntyminen johda rikollisuuden lisääntymiseen. Koska, kuten Boleko selittää, "diskurssissa ei edes keskitytä itse rikokseen, vaan henkilön alkuperään. Tämä on hyvin ongelmallista; emme tarkastele sitä, mitä on tapahtunut, ja vastausta, joka on annettava, jotta tapettu henkilö voi saada sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta, oman ihmisarvonsa kunnioittamista, vaan diskurssi viedään pikemminkin kohti vihaa muita ihmisiä kohtaan.
Tämä voidaan nähdä hyvin, aktivisti jatkaa, sukupuolinäkökulmasta. "On monia macho-hyökkäyksiä, mutta vain siksi, että kyseessä on tapaus, jossa hyökkääjänä on maahanmuuttaja ja rodullistettu hyökkääjä, sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, että Espanjassa on naismurhien ongelma, keskitytään siihen, että se, mitä on tapahtunut, johtuu siitä, että hyökkääjä on maahanmuuttaja ja rodullistettu".Taktiikka ei kuitenkaan ole uusi, eikä vihapuheen uhrien tarvitse olla ulkomaalaisia, sanoo Amnestyn Álvarez. "Ei tarvitse mennä maahanmuuttajien luokse nähdäkseen sen. Meillä on alkuperäiskansoja, kuten romaneja, jotka on erotettu ja joita syrjitään. Tiettyjen ryhmien syrjinnän diskurssit ovat luonnollistumassa yhä enemmän, ja se on hyvin huolestuttavaa", hän sanoo.
Myös aporofobia vaikuttaa tähän dynamiikkaan. "Se on toinen haavoittuvuus. Köyhänä oleminen on alttiimpi rangaistukselle ja tuomiolle", Boleko vakuuttaa. Casquete Badallo on samaa mieltä ja huomauttaa, että Lähi-idän monarkioista (Saudi-Arabia, Qatar jne.) kotoisin olevia ihmisiä kohdellaan eri tavoin, sillä he avaavat itselleen kaikki ovet petrodollareiden avulla.
Miten tähän on jouduttu? Yhtäältä vastuu on niillä, jotka pitävät näitä puheita, mutta myös niillä, jotka eivät taistele niitä vastaan, vaikka heillä olisi velvollisuus tehdä niin. Amnesty Internationalin tiedottaja huomauttaa, että "Espanjassa rasismin ja muukalaisvihan vastaista aktiivista politiikkaa ei ole pidetty tärkeänä tai priorisoitu. Olemme jo myöhässä. EU vaati rasismin ja muukalaisvihan vastaisia strategioita vuosiksi 2020-2025, mutta poliittiset viranomaiset eivät suhtaudu asiaan vakavasti".
Tämä on sitäkin vakavampaa, kun otetaan huomioon, että toinen osapuoli harjoittaa tällaista retoriikkaa. "On hyvin huolestuttavaa, että on olemassa puolueita, joilla on taipumus epäinhimillistää kokonainen kollektiivi yhden henkilön tekojen vuoksi", hän selittää. Koska vihapuhe tiettyjä ryhmiä kohtaan luonnollistuu ja se vain kiihtyy. "Se voi lopulta yllyttää muuhun, vaarallisempaan käyttäytymiseen", hän varoittaa.
Eivätkä kyse ole vain äärimmäisistä puolueista. "Todella vaarallista on se, että on puolueita, jotka ovat pitäneet yllä muita hillitympiä kantoja ja osoittavat nyt sormella jotakin ryhmää osoittaakseen sormellaan huomiota huonosta hallinnosta tai vääränlaisesta lähestymistavasta politiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttokysymyksen kanssa", hän pohtii.
