EU-27 ratifioi "in extremis" biologista monimuotoisuutta koskevan lain, joka on yksi äärioikeiston eniten vastustamista laeista.
Kuukausia kestäneiden viivästysten ja perääntymisten jälkeen laki, jonka tavoitteena on palauttaa 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä, on vihdoin hyväksytty.
Yhden viime vuosien politisoiduimman ja välineellisimmän EU-lain saaga on päättynyt: maanantaina Luxemburgissa EU:n ympäristöministerit antoivat lopullisen hyväksynnän luonnon ennallistamista koskevalle laille (LRN). Laki, jolla pyritään palauttamaan Euroopan heikentynyt biologinen monimuotoisuus keskeisenä tekijänä ilmaston lämpenemisen torjunnassa, oli muodostunut suureksi syntipukiksi voimakkaasta polarisaatiosta EU:ssa, jossa äärioikeiston etenemisen pelko on saanut monet maat (ja Euroopan parlamentin suurimman puolueen, Euroopan kansanpuolueen) perääntymään sitoumuksistaan torjua ilmastonmuutosta, erityisesti tämän vuoden maatalousprotestien jälkeen.
Kyse ei kuitenkaan ollut vain vihreästä ongelmasta: "tukos", kuten ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevicius kuvaili sitä ympäristöneuvoston istunnon alussa, oli muodostumassa vakavaksi ongelmaksi myös EU:n toimielinten "uskottavuudelle". Irlannin ministeri Eamon Ryan varoitti keskustelun aikana, että sopimuksen perääntyminen, vaikka se oli jo neuvoteltu (ja parlamentti oli hyväksynyt sen), "heikentää kaikkia unionin institutionaalisia järjestelyjä". Hieman aiemmin myös kolmas varapuheenjohtaja ja ekologisesta siirtymävaiheesta vastaava ministeri Teresa Ribera oli korostanut tarvetta suojella institutionaalisia prosesseja: "Jos emme pidä siitä, mitä olemme sopineet, ja avaamme sen uudelleen, meihin ei voi luottaa", hän sanoi saapuessaan kokoukseen Luxemburgissa. Jos lakia ei olisi hyväksytty, se olisi aiheuttanut "vakavan kriisin luottamuksessa, johon meidän on perustettava päätökset eri EU:n toimielinten välillä", hän lisäsi loppuäänestyksen jälkeen ja muistutti, että laki oli kansainvälinen sitoumus EU:lle, joka pyrkii johtamaan ympäristöasioita. Greenpeacen mukaan lainsäädännön ratifioimatta jättäminen olisi ollut EU:lle "nolo asia" aikana, jolloin se valmistautuu YK:n seuraavaan biodiversiteettikokoukseen Kolumbiassa lokakuussa.
