Tarkoitan, että oikeiston syvä tuki olisi valmis provosoimaan ja toteuttamaan, ennen kaikkea toteuttamaan, toisen samanlaisen verilöylyn kuin vuonna 1936. Kun kuulee raakuudet ja jääräpäisyyden, jolla he puolustavat pohjattomia valheita, on vain yksi tulkinta: valmistella itseoikeutusta, jotta he voisivat antaa vapaat kädet heidän kaikkein intiimeimmälle halulleen: provosoida uuden verenvuodatuksen.
Se, pystyvätkö he siihen vai eivät, on eri asia, mutta on selvää, että he haluavat tehdä sen. Menneisyyden hirvittävyyksien kunnioittamisen ja puolustamisen röyhkeys ja estottomuus voidaan tulkita vain yhdellä tavalla: he haluavat toistaa ne. Ne eivät paljasta ainoastaan tiettyä pahuuden janoa, tuhoisaa pakkomiellettä, vaan pikemminkin sen, minkä olemme niin usein todenneet täällä: siirtymävaihe ei parantanut diktatuurin aiheuttamia vahinkoja, vaan siitä tuli demokraattisen värin paraati, joka ei saattanut syyllisiä ihmisiä ja instituutioita vastuuseen, niin että nyt ne nousevat uudelleen esiin puolessa Eurooppaa riehuvan totalitaarisen kevään armoilla.