Kanariansaarten pääkaupungit ovat Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisen osalta kansallisessa vertailussa viimeisellä sijalla.
Nälän torjunta, elintarviketurvan saavuttaminen ja ympäristönsuojelu ovat saarten suurimmat haasteet.
Kanariansaaret on ainoa autonominen yhteisö, joka ei ole yksiprovinssinen ja joka ei pääse viiden parhaan joukkoon yhdessäkään YK:n Agenda 2030:n 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, kuten käy ilmi kaupunkien ja alueiden muutosprosesseihin erikoistuneen konsulttiyrityksen IdenCityn laatimasta SDG-indeksistä.
Tutkimuksessa, jossa arvioidaan ja vertaillaan 50 maakunnan pääkaupungin, kahden autonomisen kaupungin sekä Alcobendasin, Sant Boi de Llobregatin ja Rafaelbuñolin kaupunkien tuloksia, käy ilmi, että Kanariansaarten kaksi pääkaupunkia epäonnistuvat pääasiassa kaikissa nälän lopettamiseen liittyvissä indikaattoreissa.
Nälän ja elintarviketurvan poistamista koskevassa osassa Las Palmasin ja Santa Cruz de Teneriffan osuus on tuskin 15 prosenttia, kun taas 55 analysoidun espanjalaiskaupungin keskimääräinen osuus on 24 prosenttia. Tässä vertailuarvossa tavoitteena on lopettaa nälänhätä ja varmistaa, että kaikilla ihmisillä, erityisesti pienituloisilla ja haavoittuvassa asemassa olevilla, on mahdollisuus saada terveellistä, ravitsevaa ja riittävää ruokaa ympäri vuoden.
Samalla pyritään lopettamaan kaikki aliravitsemuksen muodot ja saavuttamaan vuoteen 2025 mennessä kansainvälisesti sovitut tavoitteet, jotka koskevat alle 5-vuotiaiden lasten karsastusta ja voimaantumista, sekä vastaamaan murrosikäisten tyttöjen, raskaana olevien ja imettävien naisten ja ikääntyneiden ravitsemustarpeisiin. Köyhyyden poistamista koskevan indikaattorin osalta Kanariansaaret on kansallisella tasolla keskimäärin 54 prosenttia.
Kaukana kestävyydestä
Niistä ilmastonmuutokseen liittyvistä indikaattoreista, joiden osalta saariston kaksi pääkaupunkia eivät ylitä 30 prosentin noudattamisastetta, ensimmäisellä sijalla on ”ilmastotoimet” 26 prosentin osuudella. Tämän otsakkeen alla vastuulla on parantaa koulutusta, tietoisuutta sekä inhimillisiä ja institutionaalisia valmiuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi, sen vaikutusten lieventämiseksi ja ennakkovaroittamiseksi sekä vahvistaa ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja luonnonkatastrofien sietokykyä ja sopeutumiskykyä kaikissa maissa.
Toisella sijalla on maaekosysteemien suojelu (28 prosenttia), jossa Kanariansaaret ei täytä odotuksia maaekosysteemien suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön edistämisen, metsien kestävän hoidon, aavikoitumisen torjunnan, maan tilan heikkenemisen pysäyttämisen ja kääntämisen sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen osalta.
Parannettavaa
-Kulutus
Kanariansaarten pääkaupunkien osuus vastuullisesta tuotannosta ja kulutuksesta on enintään 40 prosenttia.
-Vesi
Veden puhtaanapito on edelleen alle 50 prosenttia. Kuivuus ja kasteluveden puute ovat osoitus tästä.
-Eriarvoisuus
Kanariansaaret ei kykene takaamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia koko väestölleen, kun se on 50 prosenttia.
-Koulutus
Kanariansaarilla on 51 prosenttia, joten saaret eivät edelleenkään pysty takaamaan kaikille kattavaa ja tasapuolista laadukasta koulutusta.
Myöskään Kanariansaarten kaksi pääkaupunkia eivät ylitä 30 prosenttia ”kohtuuhintaisen ja saastuttamattoman energian” kehittämisessä. Vaikka Kanariansaarilla on pyritty kehittämään esimerkiksi merituulivoimahankkeita, uusiutuvien energialähteiden osuus energialähteiden yhdistelmästä on edelleen liian pieni, ja lisäksi Kanariansaarilla ei ole lisätty kansainvälistä yhteistyötä, jolla helpotettaisiin puhtaan energian tutkimukseen ja teknologiaan pääsyä, mukaan luettuina uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus sekä kehittyneet ja puhtaammat fossiilisia polttoaineita käyttävät teknologiat, ja edistettäisiin investointeja energiainfrastruktuureihin ja puhtaaseen teknologiaan.
Sitä vastoin Kanariansaarten pääkaupungeissa parhaiten menestyvät kolme tavoitetta: ”sukupuolten tasa-arvo” (89 %), ”terveys ja hyvinvointi” (72 %) ja ”rauha, oikeus ja vahvat instituutiot” (64 %).
