Miten seuraava luonnonkatastrofi vaikuttaa Kanariansaariin? Korkean resoluution kartoitus yrittää ennustaa sitä
Las Palmas de Gran Canarian yliopiston maantieteilijät luovat yksityiskohtaisen kartan, johon on merkitty saarten tärkeimmät sosioekonomiset muuttujat, jotta voidaan metri metriltä määrittää tuleville tulipaloille, tulville ja purkauksille altistuva väestö tai kulttuuriperintö.Ilmastonmuutos Kanariansaarilla merkitsee ympäristöön liittyvien luonnonkatastrofien lisääntymistä. Mallit ennustavat sekä merenpinnan nousua että tulipaloriskiä, joten tulvien ja metsäpalojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Kaikki katastrofit eivät kuitenkaan vaikuta samalla tavalla. Siksi on tärkeää määritellä, mitkä alueet ovat alttiimpia kuin toiset.
Las Palmas de Gran Canarian yliopiston (ULPGC) maantieteilijät ovat luoneet korkearesoluutioisen karttapohjan, johon on koottu 2,5 metrin välein saarten tärkeimmät sosioekonomiset muuttujat: väestö, pääomakanta, tuottavuus sekä kulttuuri- ja luonnonperintö. Kartta sisältää nämä muuttujat koko saariston osalta. Sen tarkoituksena on näin ollen toimia riskien ennaltaehkäisyjärjestelmänä määrittelemällä, missä luonnonkatastrofin aiheuttamat vahingot todennäköisesti lisääntyvät dramaattisesti.
Tietokannan tulokset on julkaistu Apllied Geography -lehdessä. Tutkijat käyttivät indikaattoreiden kartoittamiseen erilaisia tilastolähteitä yhdistämällä maarekisterikartoituksia, yksityiskohtaista planimetriaa ja todellisten etäisyyksien ja liikkeiden mittaamiseen käytettyjä LiDAR-tietoja. Näin he pienensivät pienempään mittakaavaan lukuja, joissa oletettiin paljon pidempiä pituuksia.
Tietokannan tulokset on julkaistu Apllied Geography -lehdessä. Tutkijat käyttivät indikaattoreiden kartoittamiseen erilaisia tilastolähteitä yhdistämällä maarekisterikartoituksia, yksityiskohtaista planimetriaa ja todellisten etäisyyksien ja liikkeiden mittaamiseen käytettyjä LiDAR-tietoja. Näin he pienensivät pienempään mittakaavaan lukuja, joissa oletettiin paljon pidempiä pituuksia.
Työssä ei esitetä altistumisen kokonaisarvoa. Sen sijaan siinä eritellään metri kerrallaan, kuinka moni ihminen tai mikä taloudellinen omaisuus kärsisi välittömiä vahinkoja esimerkiksi metsäpalon sattuessa tietyllä itsehallintoalueen alueella. Minkä tahansa tapahtuman suuruuden laskemiseksi on tarpeen verrata katastrofialttiuskarttoja (maanvyörymät, tulipalot, tulvat jne.) ja tuotetussa kartografiassa esitettyjä arvoja toisiinsa. Tällaista tutkimusta ei ole toistaiseksi tehty.
"Et voi ottaa tulvatahraa ja verrata sitä väestönlaskennan osiin, koska nämä tiedot ovat arvottomia. Sinun on otettava nuo leikkaukset ja skaalattava ne pienemmiksi ja pakotettava niiden mittakaava käyttämällä välimuuttujia, mikä on juuri se menettely, jonka julkaisimme", selittää Nicolás Ferrer, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja ja ULPGC:n yliopiston merentutkimuksen ja globaalimuutoksen instituutin (IOCAG) jäsen.
Maantieteilijä muistuttaa, että Kanariansaaret on "moniriskinen" alue, jossa ihmisen altistuminen on "kriittinen tekijä", koska katastrofit johtuvat tuhoisien fysikaalisten ilmiöiden kohtaamisesta väestön ja aineellisten hyödykkeiden kanssa. La Gomeraa ja Gran Canariaa lukuun ottamatta kaikki saaret ovat kokeneet viimeaikaisia purkauksia, ja saariston rantaviivaa on yli 1 500 kilometriä.Tulvavaaraa pahentaa se, että yli 80 prosenttia saaren väestöstä asuu alle viiden kilometrin päässä rannikosta, ja itsehallintoalueella on puolestaan laajoja metsiä keskiosissa ja keskiosien huipuilla, joilla syttyy lähes joka vuosi tuhoisia tulipaloja.
Tässä yhteydessä ja ottaen huomioon, että jokainen näistä tapauksista saattaa yleistyä, Ferrer katsoo, että Kanariansaaret tarvitsevat tämänkaltaista kartografiaa, jolla "luodaan perusta riskianalyysille". Saaristo ei voi ottaa käyttöön yksinkertaisinta kaavaa luonnonkatastrofien välttämiseksi, joka olisi väestön siirtäminen sinne, missä se ei ole alttiina. Totuus on, että tähän ei ole tilaa. Ja vaarat ovat lähes kaikkialla.
Maantieteilijä muistuttaa, että Kanariansaaret on "moniriskinen" alue, jossa ihmisen altistuminen on "kriittinen tekijä", koska katastrofit johtuvat tuhoisien fysikaalisten ilmiöiden kohtaamisesta väestön ja aineellisten hyödykkeiden kanssa. La Gomeraa ja Gran Canariaa lukuun ottamatta kaikki saaret ovat kokeneet viimeaikaisia purkauksia, ja saariston rantaviivaa on yli 1 500 kilometriä.Tulvavaaraa pahentaa se, että yli 80 prosenttia saaren väestöstä asuu alle viiden kilometrin päässä rannikosta, ja itsehallintoalueella on puolestaan laajoja metsiä keskiosissa ja keskiosien huipuilla, joilla syttyy lähes joka vuosi tuhoisia tulipaloja.
Tässä yhteydessä ja ottaen huomioon, että jokainen näistä tapauksista saattaa yleistyä, Ferrer katsoo, että Kanariansaaret tarvitsevat tämänkaltaista kartografiaa, jolla "luodaan perusta riskianalyysille". Saaristo ei voi ottaa käyttöön yksinkertaisinta kaavaa luonnonkatastrofien välttämiseksi, joka olisi väestön siirtäminen sinne, missä se ei ole alttiina. Totuus on, että tähän ei ole tilaa. Ja vaarat ovat lähes kaikkialla.
Asiantuntija jatkaa, että on kuitenkin mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin, "jotta nämä ihmiset tai tavarat olisivat vähemmän alttiita näiden ilmiöiden vaikutuksille". Tämä edellyttäisi "monia teknisiä ratkaisuja", joilla haavoittuvuutta voitaisiin vähentää niin paljon, että jos se katoaisi, uhka olisi vähemmän merkittävä, koska olisi olemassa välineitä sen torjumiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, miten vaarojen ennakointi-, suojelu- ja varoitusjärjestelmät ovat auttaneet tässä. Saaret voisivat varmasti hyödyntää tätä.
Kaikki Ferrerin ja GRAFCANin analyytikon ja tutkimuksen toisen allekirjoittajan Gustavo Herreran toteuttamaan työhön sisältyvät tiedot saivat 90 prosentin tarkkuuden, kun ne oli tarkistettu eri väestölaskentojen avulla. Tämän jälkeen kirjoittajat testasivat pohjaa kolmella Kanariansaarilla viime vuosina tapahtuneella luonnonkatastrofilla, joiden tappioiden arvo tunnetaan: La Palman tulivuori vuonna 2021, Gran Canarian tulipalo vuonna 2019 ja Garachicon tulvat vuonna 2018. "Teimme kartan teoreettisen menettelyn avulla, mutta tarvitsimme todellisia tapahtumia, joihin sitä voitiin verrata", tiivistää maantieteilijä.
Ensimmäisessä tapauksessa Tajogaiten purkaus kesti noin kolme kuukautta ja poltti 12,25 neliökilometrin alueen Aridane-laaksossa. Ferrer y Herreran kartoituksessa arvioidaan, että yhteensä 2 810 asukasta menetti kotinsa ja että taloudelliset menetykset olivat 1 147 miljoonaa euroa, joista jopa 90 prosenttia oli maatalousluonteisia. Virallisiin tietoihin verrattaessa voidaan todeta, että arvot ovat hyvin sisällä: kodittomiksi jääneiden määrä on 2 319 ja tappioiden määrä on lähes 1 000 miljoonaa euro.
Gran Canarian vuoden 2019 tulipalo vahingoitti 6,1 prosenttia saaren pinta-alasta ja yli 10 000 hehtaaria, mikä teki siitä tuon vuoden tuhoisimman metsäpalon Espanjassa. Copernicus-nopeakarttapalvelu arvioi, että tulipalon vaikutuspiirissä oli 13 000 ihmistä, mutta ULPGC:n tutkijoiden kartan mukaan 3 000 ihmistä. Merkittävin ero koskee kuitenkin taloudellisia vaikutuksia.
Kartoituksen mukaan tapahtuma aiheutti yli 750 miljoonan euron tappiot, joista 90 prosenttia liittyi kiinteistöihin, joiden arvoon tulipalo ei oikeastaan vaikuttanut. Jäljelle jäävistä vahingoista 28 miljoonaa liittyi asuininfrastruktuuriin, 38 miljoonaa teihin ja 12 miljoonaa alueen eri alojen vuotuiseen tuottavuuteen. Yksityisten vakuutusyhtiöiden ja julkishallinnon maksettavaksi joutui kuitenkin noin 18 miljoonan euron korvaukset. Lukujen välinen ero johtuu siitä, että maantieteilijät eivät toistaiseksi ole ottaneet huomioon sitä, kuinka vahingollisia altistuvat elementit ovat.
Kartoituksen mukaan tapahtuma aiheutti yli 750 miljoonan euron tappiot, joista 90 prosenttia liittyi kiinteistöihin, joiden arvoon tulipalo ei oikeastaan vaikuttanut. Jäljelle jäävistä vahingoista 28 miljoonaa liittyi asuininfrastruktuuriin, 38 miljoonaa teihin ja 12 miljoonaa alueen eri alojen vuotuiseen tuottavuuteen. Yksityisten vakuutusyhtiöiden ja julkishallinnon maksettavaksi joutui kuitenkin noin 18 miljoonan euron korvaukset. Lukujen välinen ero johtuu siitä, että maantieteilijät eivät toistaiseksi ole ottaneet huomioon sitä, kuinka vahingollisia altistuvat elementit ovat.
La Palman tulivuoren tapauksessa arviot vastaavat todellisuutta, koska kaikki, mitä laava kosketti, hautautui tonneittain hehkuvien kivien alle. Kaikki tulipalon vahingoittamat talot eivät kuitenkaan tuhkaannu, eivätkä kaikki tulvan keskellä olevat kiinteistöt menetä kaikkea arvoaan. Siksi myös Garachicon vuoden 2018 tulvien arviot ovat tutkimuksessa yliarvioituja. "Yksi tutkimuksen tärkeimmistä johtopäätöksistä on, että tämä muuttuja on yhtä tärkeä tai tärkeämpi kuin altistuminen", Ferrer sanoo.
Maantieteilijä selventää, että tukikohta on vielä parantamisvaiheessa, jota ei ole vielä saatu päätökseen. Ferrer on myös yksi edellisen Kanariansaarten hallituksen Pacto de las Floresin Consejería de Transición Ecológica, Lucha contra el Cambio Climático y Planificación Territorial rahoittaman PIMA Adapta Costas Canarias -ohjelman laatijoista. Hankkeessa kootaan ensimmäistä kertaa yhteen synteettiseksi indeksiksi merenpinnan nousun ja myrskyjen tulevat vaikutukset kussakin saarten kunnassa. Tässä yhteydessä tulokset sisältävät infrastruktuurien "vahingoittuvuuden" (sic) ja arvioivat, että jopa 2 prosenttia Kanariansaarten väestöstä ja 11 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) on vaarassa vuonna 2100, jos pahimmat ilmastoennusteet toteutuvat.
