Baskimaa (Euskadi) päättää tulevaisuudestaan huhtikuussa, kun pääpuolueissa on kolme uutta ehdokasta. Näissä vaaleissa on ratkaisevaa, liittyykö sukupolvenvaihdokseen myös poliittisen syklin muutos.
Oli itsestään selvää, että lehendakari Iñigo Urkullu kutsuisi baskimaan vaalit koolle huhtikuuksi. Hän hylkäsi Galician presidentin ehdotuksen niiden aikaistamisesta helmikuulle ja päätti puolestaan erottaa ne kesäkuussa pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista korostaakseen Baskimaan vaalien ainutlaatuisuutta ja eristääkseen ne kansallisen keskustelun vaikutuksista. Baskimaan vaaleilla ei ole mitään tekemistä Euroopan parlamentin vaalien tai Galiciassa äskettäin pidettyjen vaalien kanssa, eikä niillä ole juuri mitään kansallista merkitystä.
Toisin kuin Galiciassa, Baskimaassa maaseuturakenteella on vain vähän painoarvoa verrattuna teollisuusrakenteeseen, ja poliittinen rakenne on hyvin erilainen. Kun Galiciassa PP on hegemoninen voima, jolla on vahva asema maaseudulla, Baskimaassa se on neljäs poliittinen voima, kaukana kolmantena olevasta PSE:stä, joka on hallinnut vuosikymmenen ajan koalitiossa PNV:n, johtavan baskipuolueen kanssa. Hallitus on tuonut vakautta yhteisöön, joka kaipasi rauhaa terrorismin ja identiteettiä koskevan kiivaan vastakkainasettelun jälkeen.
