Nuorena oleminen terrorismin lyijyn vuosina: "Minä unohdan, mutta en anna anteeksi: anteeksiantamatonta ei voi antaa anteeksi".
Kirja "Eso que llamabas paraíso" ('se mitä kutsuit paratiisiksi') (Libros del K.O.) perustuu murhatun sosialistin Enrique Casasin pojan kertomukseen, jossa syvennytään lasten kokemuksiin terrorismin aikana.Torstai-iltapäivä 23. helmikuuta 1984 oli epämiellyttävä, ja San Sebastiánissa oli pilvistä ja satoi. Tuulenpuuskien keskellä kaksi työläisasuun pukeutunutta miestä koputti Travesía de la Alondra 12:ssa sijaitsevan sosialisti Enrique Casasin ovelle, joka oli valmistelemassa vaalipuhettaan. Casas kysyi toiselta puolelta, kuka soittaa, mitä he haluavat. Miehet vastasivat tarvitsevansa ties mitä apua tai jotain läheiselle rakennustyömaalle. Kun Casas avasi, häntä ammuttiin 13 kertaa kahdella aseella, .38 special -revolverilla ja SF81-automaattiaseella. Laukausten välissä kuului hyökkääjien huutoja: "pelkurit", "murhaajat". Hyökkääjät olivat 'autonomisen antikapitalistisen kommandoryhmän' jäseniä.
