Feijóo käyttää epäonnistumiseen tuomittua virkaanastujaista hyväkseen yrittäessään vahvistaa johtoasemaansa oppositiossa. Partido Popularin johtajan puhetta leimaa hänen vetoomuksensa mahdollista armahdusta vastaan. Feijóon takana ovat kaikki kongressin puolueparonit.
Kolmekymmentäviisi päivää sen jälkeen, kun Alberto Núñez Feijóo oli saanut kuninkaan toimeksiannon, hän saapuu virkaanastujaiskeskusteluun 172 kannattajan kanssa. Ei yhtään enempää. Vaikka hän yritti turhautuneesti lähentyä Junts per Catalunya -puoluetta, jonka PP käytännössä leimasi vallankaappausjuonittelijaksi, ja vaikka hän vaati koputtaa PNV:n oveen, joka vastasi siihen peräkkäisillä iskuilla, PP:n johtaja ei ole onnistunut neljän pitkän viikon aikana saamaan yhtään enempää kannatusta kuin se, joka toi hänelle Felipen VI:n toimeksiannon. Tämän viikon lopussa hänellä on ilman suurta yllätystä neljä paikkaa vailla absoluuttista enemmistöä, sillä hänellä on 137 PP:n kansanedustajaa, 33 Voxin, yhden UPN:n ja yhden Coalición Canarian kansanedustajan tuki. Feijóo yrittää perustella tätä parlamentaarista tappiota henkilökohtaisella "luopumisella" siitä, ettei hän ole presidentti, koska hän ei halunnut hyväksyä Katalonian itsenäisyyttä kannattavien ehtoja. Armahduksen vastustaminen leimaa hänen puheenvuoroaan keskustelussa, jonka PP on suunnitellut vahvistaakseen oppositiojohtajuuttaan, vaikka ei olekaan selvää, kuinka kauan hän pitää johtajuutta hallussaan.
