Voxin Abascalin ydinryhmä välttää itsekritiikkiä 23J vaalien murskauksen jälkeen, kun eriäviä ääniä nousee esiin Voxissa. Puolueen jäsenet kyseenalaistavat kulttuurisen veto-oikeuden ja äärikatolisen sektorin kasvavan vallan sen jälkeen, kun puolue menetti 19 paikkaa ja yli 600 000 ääntä.
Voxin vaalikatastrofi on selvä. Itsekritiikki ei ole se Voxin 'juttu'.
Vox suntaa elokuuhun ilman minkäänlaista itsekritiikin häivääkään. Puolueen kansallinen johto ei ainakaan julkisuudessa myönnä virheitä 23. tammikuuta kärsityssä vaalitappiossa. Santiago Abascalin puolue menetti 19 paikkaa ja yli 600 000 ääntä. He yrittävät levittää lukemaa, jossa PP:tä syytetään sen kehotuksesta "hyödylliseen äänestykseen" ja osoitetaan, että gallupit lähes takasivat enemmistön oikeistoblokille. Bambussa, jossa puolueen kansallinen päämaja sijaitsee, he syyttävät "demonisointia", jota puolue ja Abascal itse ovat kärsineet koko kampanjan ajan paitsi PP:n myös tiedotusvälineiden taholta. Syy on aina muissa.
Puolueen sisäiset lähteet eivät myöskään kannata minkäänlaista itsekritiikkiä. He katsovat, että parlamenttivaalien tulos osoittaa, että Voxilla "on erittäin vankka pohja, joka ei laske alle kolmen miljoonan". He pitävät kiinni tästä väitteestä puolustaakseen sitä, että he eivät pelkää vaalien uusimista siinä tapauksessa, että PSOE tai PP eivät onnistu saamaan riittävästi ääniä hallituksen muodostamiseksi. Lähes kahdenkymmenen kansanedustajan menetyksen osalta Vox tyytyy huomauttamaan, että muutkaan puolueet eivät ole julkisesti arvostelleet tulostaan.
