Miksi Espanjassa ei heinäkuussa syttynyt yhtä paljon tulipaloja kuin muualla Välimeren alueella? Vaikka myöhäiset kevätsateet ovat helpottaneet tilannetta, palontorjunta-asiantuntijat kehottavat varovaisuuteen ja varoittavat, että ilmastonmuutos pidentää riskiaikaa yhä enemmän.
On liian aikaista juhlia voittoa mutta tähän mennessä tänä kesänä Espanja on säästynyt kauheilta tulipaloilta, joita on näinä päivinä esiintynyt muissa Välimeren maissa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Algeriassa, keskellä äärimmäistä kuumuutta. Toistaiseksi maa ei ole kokenut viime vuoden katastrofia. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin miltä se näyttää.
Ekologisen siirtymävaiheen ministeriön viimeisimpien ennakkotietojen mukaan tähän mennessä tänä vuonna (1. tammikuuta - 16. heinäkuuta) Espanjassa on palanut 59 834 hehtaaria metsäalaa, mikä on lähes puolet siitä, mitä paloi samana ajanjaksona vuonna 2022, jolloin tässä vaiheessa kesää oli 111 262 hehtaaria mustana. Vertailu voi kuitenkin olla harhaanjohtava, sillä vuosi 2022 oli erityisen huono vuosi tulipalojen kannalta. "Tämä vuosi on tietysti parempi, mutta vuosi 2022 oli erittäin huono", sanoo Cristina Santín Nuño, Ramón y Cajal -tutkija, joka työskentelee yhteisessä biodiversiteettitutkimuslaitoksessa (CSIC, Oviedon yliopisto ja Asturian ruhtinaskunta) ja metsäpalojen asiantuntija. "Viime vuosi oli äärimmäisyyksien ääripäitä, vuosi 2022 oli 2000-luvun pahin vuosi, 40 prosenttia Euroopan unionissa palaneista paloista oli Espanjassa", hän sanoo.
Ministeriön tietojen mukaan vuonna 2023 tähän mennessä poltetut 59 834 hehtaaria ovat itse asiassa suuremmat kuin viime vuosikymmenen keskiarvo, joka on 40 468 hehtaaria. Vastaavasti tänä vuonna Espanjassa on tähän mennessä ollut 16 suurta tulipaloa (yli 500 hehtaarin paloja), mikä on yli kaksinkertainen määrä viime vuosikymmenen keskiarvoon (7) verrattuna.
Ferran Dalmau-Rovira, metsätalousinsinööri ja Medi XXI GSA -ympäristökonsulttiyrityksen johtaja, huomauttaa, että "läheltä piti tilanteita" on ollut jo useita. Liekit syttyivät tänä vuonna tavallista aikaisemmin, maaliskuussa, kun Villanueva de Viverin (Castellón) tulipalo tuhosi 4 700 hehtaaria. Tässä kuussa hälytyskellot soivat Kanariansaarella La Palmalla, jossa paloi 3 500 hehtaaria, joista 200 hehtaaria Caldera de Taburienten kansallispuistossa, jossa palo syttyi uudelleen tänä perjantaina.
Dalmau-Rovira myöntää kuitenkin, että "tällä hetkellä meillä on tilanteita, joissa tulipaloja voi sammuttaa". Hän on kuitenkin hyvin varovainen, sillä hän varoittaa, että riskiaika pitenee ja pitenee. "Ongelmana on se, mitä ilmastonmuutoksen kehityssuuntaukset ovat opettaneet meille viime vuosina, että kesät pitenevät ja pitenevät, korkeat lämpötilat alkavat aikaisemmin ja niiden poistuminen kesän jälkeen kestää kauemmin". Itse asiassa tähän aikaan vuonna 2022 Espanjassa oli palanut 111 262 hehtaaria metsäalaa, mutta sen jälkeen tilanne paheni entisestään, ja lopullinen luku oli 267 000 hehtaaria.
Ympäristöministeriön metsäpolitiikan apulaispääjohtaja Elsa Enríquez kehottaa myös varovaisuuteen. Hän uskoo, että "loppukevään sateet auttavat varmistamaan, että kesän alku ei ole ollut epäsuotuisa tulipalojen koettelemien hehtaarien määrän kannalta, mutta edessä on pitkä kesä, emmekä saa unohtaa, että Espanja on kärsinyt kuivuudesta".
Valtion ilmatieteen laitos (Aemet) pitääkin todennäköisenä, että sääolosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, ettei Espanja ole tällä hetkellä kärsinyt muissa Välimeren maissa nähtyjä rajuja tulipaloja. Kuten Aemetin tiedottaja Rubén del Campo toteaa, "toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin Espanjassa oli epätavallisen sateinen jakso, jolloin satoi paljon ja suuressa osassa maata oli myrskyjä". Meteorologin mukaan myrskyjen esiintyminen loppukeväällä ja alkukesällä ei ole epätavallista, mutta epätavallista oli tilanteen pysyvyys, joka teki kesäkuusta 2023 kuluvan vuosisadan toiseksi sateisimman kesäkuun, jossa satoi yli kaksinkertaisesti kuukauden normaaliin sademäärään verrattuna. "Nämä sateet epäilemättä kostuttivat maaperää ja vähensivät kasvillisuuden vesistressiä, mikä auttoi vähentämään kuivan orgaanisen aineksen määrää, kun sateet loppuivat ja helle saapui", hän sanoo.
Toisaalta Ekologisen siirtymän tietojen mukaan katastrofaalisena vuonna 2022 koko vuoden aikana sattui 57 suurta tulipaloa, joista 47 sattui juuri jonkin kolmesta helleaallosta aikana. Tänä vuonna Espanjassa on myös ollut jo kolme äärimmäistä lämpötilakautta (18. heinäkuuta Figueresissa Gironassa oli 45,4 astetta), mutta ne eivät olleet yhtä rajuja. "Kesälle 2022 oli ominaista erittäin kuumien ja hyvin kuivien tilanteiden jatkuminen, mikä pahensi tulipaloriskiä ja piti sen äärimmäisillä tasoilla", Del Campo sanoo. "Tänä vuonna, vaikka meillä on myös huomattavia hellejaksoja, totuus on, että ne ovat lyhyempiä ja niitä keskeyttävät viileämmät jaksot ja joillakin alueilla myrskyt, jotka auttavat kostuttamaan maaperää.
Sääolosuhteiden ja palohirviöiden välinen yhteys on selvä. Vaikka kuumuus - kuten kuiva kasvillisuus tai sateiden puute - ei aiheuta tulipaloja, lämpötila voi kuitenkin lietsoa liekkejä, kuten olemme jälleen viime päivinä nähneet Kreikassa, Italiassa ja Pohjois-Afrikassa. Tästä johtuu huoli ilmastonmuutoksesta ja lämpötilojen ja kuivuuden lisääntymisestä maapallolla. Kuten Santín Nuño korostaa, myös ihmisen vaikutus on erittäin tärkeä Välimeren alueen tulipaloissa. "Lämpö vaikuttaa paljon, mutta myös muut tekijät vaikuttavat, kuten pohjois Kanadassa tulipalot on enemmän suhde säämuuttujiin kuin Välimerellä, mutta täällä on paljon väestöä, joka on avain kaikkeen" vaikuttaa tutkija. "Esimerkiksi Espanjassa suurin osa sytytyksistä [tulipalojen alkuperä] on ihmisten aiheuttamia, joko vahingossa tai tuhopoltolla. Joten se voi myös vaikuttaa siihen, että tänä vuonna ihmiset ovat varovaisempia sen jälkeen, mitä koimme vuonna 2022.
Dalmau viittaa myös inhimilliseen tekijään, mutta ei niinkään liekkien aiheuttajaan kuin niihin, jotka yrittävät sammuttaa niitä. "Kun sanomme, että Espanjassa meillä on yksi maailman parhaista palontorjuntaoperaatiiveistä, emme sano sitä turhaan, täällä olemme ponnistelleet kovasti julkisten palontorjuntapalvelujen ammattimaistamiseksi, ja vaikka on vielä itsehallintoalueita, joissa on monia puutteita, meillä on keskimääräisestä näkökulmasta katsottuna erittäin tehokas toiminta", korostaa tämä palontorjunta-asiantuntija, joka katsoo, että näin ei ole eräissä maissa, joissa tällä hetkellä taistellaan liekkejä vastaan. "Kreikka on Välimeren kasvillisuusalue, joka on hyvin altis kuivuudelle, mutta sillä on myös monia ongelmia sammutusoperaation näkökulmasta, koska monet siellä työskentelevät palomiehet ovat vapaaehtoisia", metsätalousinsinööri huomauttaa. "Kreikassa edellinen kuivuus on osunut samaan aikaan erittäin voimakkaiden tuulien ja suuren määrän samanaikaisten syttymisten kanssa, joten olemme tyypillisessä samanaikaisuuden episodissa [monia tulipaloja samanaikaisesti]. Jos samanaikaisuus jo ajaa meidät äärirajoille meidän kaltaisessamme sammutusjärjestelmässä, Kreikan kaltaisessa haavoittuvammassa järjestelmässä se on täysin ylikuormitettu se, mitä näemme, on sammutusjärjestelmän ylikuormitus".
Espanjan tapauksessa Dalmaun osalta rakenteellinen ongelma on itse metsäalueen tilanne, joka johtuu kasvillisuuden laajenemisesta ja kasautumisesta. "Ongelmana on edelleen polttoaineen ja energian määrä metsässä, ja ennen kuin saamme sen hallintaan, tulemme näkemään tulipaloja, joita emme pysty sammuttamaan. Keskitymme koko ajan oireeseen, mutta emme taudin aiheuttajaan", sanoo metsätalousinsinööri, joka väittää, että Pau Costa -säätiön hiljattain julkaisema julistus suurten metsäpalojen hallinnasta Espanjassa on ratkaisu. Kuten hän selittää, tässä asiakirjassa pyydetään viranomaisilta 1 000 miljoonan euron vuotuisia investointeja, jotta metsämaisemaa voitaisiin hoitaa valtakunnallisesti ja jotta voitaisiin puuttua vähintään yhteen prosenttiin alueesta vuodessa. "Meidän on investoitava hoidettuihin hehtaareihin ja suojeltava kaikin keinoin sitä, mitä laajaperäisestä karjankasvatuksesta on jäljellä", Dalmau sanoo. "Sen on oltava laatuvaatimukset täyttävää karjankasvatusta, mutta tarvitsemme alueella märehtijöitä, lehmiä, lampaita, vuohia, kasvibiomassaa kuluttavia eläimiä.
Ennuste tuleville kuukausille
Aemet-ennusteiden mukaan elo-syys-lokakuu on todennäköisesti erittäin lämmin normaaliin verrattuna. Tosin ne osoittavat myös, että sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia. Rubén del Campon mukaan "on hyvin todennäköistä, että tulipaloriski jatkuu erittäin suurena tai äärimmäisenä suuressa osassa maata kesän viimeisen kuukauden aikana, erityisesti alueilla, joilla sateet ovat vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan". "On muistettava, että heinäkuu on ollut hyvin lämmin kuukausi, ja yleisesti ottaen sateet ovat olleet vähäisiä huolimatta siitä, että joillakin alueilla on ollut myrskyjä, ja että touko-kesäkuun runsaiden sateiden aiheuttama kosteus on jo kadonnut kesäkuukausina tapahtuvan runsaan haihdunnan vuoksi", Aemetin tiedottaja huomauttaa.
