Kuka on äärioikeistolaisten itsenäisyyspuolueiden takana?
FNC, Aliança Catalana ja Som Identitaris ovat saaneet muutamia tuhansia ääniä ja saavuttaneet yllättäviä tuloksia. Yksi niiden näkyvimmistä kasvoista on Sílvia Orriols, joka on onnistunut olemaan Ripollin 28-M:n ääniharava.
Myös itsenäisyyttä kannattava äärioikeisto on olemassa. Näissä kunnallisvaaleissa osa muukalaisvihamielisistä ja äärioikeistolaisista itsenäisyyttä kannattavista ryhmittymistä on nostaneet päätään vaaleissa. Ne eivät saaneet suurta edustusta, mutta ne symboloivat Kataloniassa alkavaa ilmiötä: separatistisen, yksipuolisen kovan ytimen vahvistumista, joka asettaa katalonialaisen kulttuurin ja tavat kaikkien muiden näkökohtien edelle. Tässä äärimmäisessä itsenäisyyttä kannattavassa magmassa erottuu kolme ryhmittymää, jotka ovat jo vuosia pyrkineet muodostamaan enemmistövoiman: Front Nacional de Catalunya (FNC), Aliança Catalana ja Som Identitaris (SOMI). Yksi niiden näkyvimmistä kasvoista on Sílvia Orriols, joka oli Ripollissa 28. maaliskuuta eniten ääniä saanut voima kuudella valtuutetulla.
Joitakin tuhansia ääniä meni näille ryhmittymille, jotka löytävät ihanteellisen kasvualustan unilateralistisesta magmasta, jota hallitus itse kannusti vuosien ajan, erityisesti Quim Torran aikana, ja jota perinteisen itsenäisyyden laaja kirjo ei vastusta. Toisaalta CUP, joka on vastakkaista suuntausta eli äärivasemmistoa, on aina ollut hyvin vihamielinen näitä ryhmiä kohtaan, samoin kuin ERC:n laajat osat. Vihollisia ei kuitenkaan ole vähän, ja joillakin paikkakunnilla nämä voimat ovat olleet vuoden yllättäjä ja kukistaneet suuret itsenäisyyspuolueet, jotka ovat jääneet toiselle sijalle, kuten Ripollissa, jossa suuret puolueet hävisivät jyrkästi Aliança Catalanan kaltaiselle uudelle muodostelmalle.
