"Operaatio General Mola": armeijan manööverit Baskimaan oletetun vallankumouksen "tuhoamista" vuonna 1971.
Francon armeijan kaaderiharjoitus valmistelee Francon joukkoja "vangitsemaan", "pyyhkäisemään pois" ja "tuhoamaan" vihollisia, jos Baskimaassa tapahtuisi oletettu vallankumous.
Francon diktatuuri syntyi äärimmäisellä väkivallalla, joka oli ennalta suunniteltua ja joka ilmeni kenraali Molan ohjeissa, jotka merkitsivät sisällissodan alkua 18. heinäkuuta tapahtuneen vallankaappauksen epäonnistumisen jälkeen. Tiedämme myös, että diktatuuri kuoli tappamalla. Syyskuun 27. päivänä 1975, alle kaksi kuukautta ennen Francisco Francon kuolemaa, hallinto ampui viisi Francon vastaista vankia. Nyt voimme kuitenkin myös todeta, että koko diktatuurin ajan armeija laati ja harjoitteli suunnitelmia ja harjoituksia, joiden tarkoituksena oli "kaapata", "pyyhkiä pois" ja "tuhota" kaikki, mitä siviiliväestön vallankumouksellisen kansannousun sattuessa tarvittaisiin.
Armeijan asiakirja vuodelta 1971, jonka on allekirjoittanut pääesikunnan komentaja ja joka kuuluu DOT-VI-prikaatiin (alueen operatiivinen puolustus), osoittaa, miten puolustusvoimat valmisteli Bilbaon ja Vitorian kaupungeissa sekä ympäröivillä maaseutualueilla vallankumouksellisen kansannousun oletettua skenaariota, jonka päävahvuus sijaitsisi Peñan, Gorbean ja Cantabrian vuoristoissa. Armeijan toimien tarkoituksena oli toimia nopeasti, jotta vallankumouksellisesta kansannoususta ei tulisi "tulevan vapautusarmeijan alkio", jotta se ei saisi apua ulkomailta ja jotta se ei voisi "valvoa alueita ja niiden väestöä, joihin voitaisiin perustaa suojia ja koulutuskeskuksia".
Tässä tilanteessa armeijan asiakirjassa esitetään suunnitelmat, ohjeet sekä joukkojen ja materiaalin tarve "kaikkien aseistettujen ryhmien ja niiden kannattajien vangitsemiseksi tai tuhoamiseksi", "kaikkien niiden laitosten ja elintoimintojen tuhoamiseksi" ja "kaiken ulkoisen ja sisäisen avun katkaisemiseksi". Siinä todetaan, että "kaikkia keinoja ei epäröidä käyttää kapinallisten vähentämiseksi, vaikka se tarkoittaisi rakennusten tuhoamista".
Lisäksi viitataan esimerkiksi "ampujajoukkojen" tarpeeseen "väliintulo-osastoissa yleiseen järjestykseen kohdistuvien häiriöiden torjumiseksi" tai tarpeeseen pitää valmiina E-16-koneita, joilla on valmiudet "hyökkäyksiin ja pommituksiin matalalla korkeudella".
Armeija kuvaa kaaderiharjoituksessaan tilannetta, jossa "vallankumouksen tai kumouksellisuuden ammattilaiset", jotka ovat "täysin omistautuneita asialle" ja jotka ovat "marxilaisen opin, anarkismin ja/tai Espanjan kommunistisen puolueen" ideologisen sateenvarjon alla, lietsovat kansannousua.
Armeijan mukaan vallankumouksellisten toiminta harjoituksissa keskittyisi Gernikan, Bermeon, Lekeition ja Ondarroan rannikkokaupunkeihin sekä Ulibarrin, Urrunagan ja Albiñan tekojärville, ja sen tarkoituksena olisi "pankkien ryöstäminen ja aseelliset ryöstöt", "lakkoon ja täydelliseen lamaannukseen yllyttävän propagandan levittäminen", "siviilihenkilöiden sieppaaminen" ja "sekaannuksen, sekasorron ja paniikin lisääminen kansalaisväestön keskuudessa".
Tämän vallankumouksellisen liikkeen kovimman ytimen muodostaisi "300 ihmistä Bilbaossa" ja "120 ihmistä Vitoriassa", mutta myöhemmin mukaan tulisi myös tuhansia sympatisoijia, joita olisi "20 prosenttia Bilbaon väestöstä" ja 15 prosenttia Vitorian väestöstä.
Armeijan asiakirjasta käy kuitenkin ilmi armeijan pelko mahdollisesta sissiliikkeestä suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Kaaderiharjoituksessa itse asiassa varoitetaan, että maaseudun sissit ovat "kaikkein vaarallisimpia". "Missä tahansa vallankumousprosessissa he ovat ainoat [sissit], joilla on todellinen kyky kaataa muodostettu hallitus, koska he ovat ainoat sissit, jotka pystyvät taistelemaan menestyksekkäästi asevoimia vastaan", asiakirjassa todetaan.
Sotilaat varoittavat myös, että on oltava valmistautunut taistelemaan mahdollista "kaupunkiguerrillaa" vastaan, joka saattaa olla uutta Espanjan armeijalle, mutta ei ole uusi "maailman epäjärjestyksen ja kumouksellisuuden edistäjille".