Ensimmäisessä Kanariansaarten ilmastoriskikartassa esitetään yksityiskohtaisesti, mitkä kunnat kärsivät eniten ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.
PIMA Adapta Costas de Canarias -hankkeessa on synteettinen indeksi, jossa esitetään yhteenveto merenpinnan nousun ja myrskyjen tulevista vaikutuksista kullakin saariston paikkakunnalla. Tuloksista käy ilmi, että riippuvuus matkailusta on syynä siihen, että jokin alue on alttiimpi kuin toinen.
Ilmastokriisin vaikutukset eivät ole samat kaikkialla Kanariansaarilla. Aluehallituksen julkaisemista uusista tiedoista käy ilmi, että Fuerteventuran Pájaran ja Lanzarotella sijaitsevan Harían kaltaiset kunnat kärsivät rannikoillaan enemmän ilmaston lämpenemisen vaikutuksista kuin muut saariston alueet. Tuloksista voidaan jälleen kerran päätellä, että riippuvuus matkailusta on suuremman altistumisen taustalla tulevaisuudessa.
Ilmastoriskikartassa näkyy selkeä itä-länsi-suuntainen kuvio. Itäisillä saarilla on enemmän rantoja ja matalia hiekkarantakaistaleita, kun taas läntisillä saarilla on enemmän kalliorantoja ja jyrkänteitä. Jos merenpinta nousee tasaisesti, ensin mainitut kärsivät enemmän kuin jälkimmäiset.
Ongelmaa pahentaa lisäksi se, että asutusta on runsaasti juuri alarannikolla, jossa on enemmän infrastruktuuria, taloudellista toimintaa ja kulttuuriperintöä. Tiedot ovat osa PIMA Adapta Costas de Canarias -hanketta, jota rahoittaa ekologisesta siirtymästä, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja aluesuunnittelusta vastaava alueministeriö. Niitä voi nyt tarkastella aluehallituksen tuottamalla interaktiivisella kartalla.
"Tulvan sattuessa se tunkeutuu paljon enemmän itärannikolle, joka on alempana kuin länsirannikko, joka on paljon jyrkempi ja korkeammalla", selittää merentutkimuksen ja globaalimuutoksen tohtori Nicolás Ferrer Valero, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Analyysi on kaksiosainen: toisaalta tutkijat ovat mallintaneet vuosille 2050 ja 2100 merenpinnan nousun, valtamerten keskilämpötilan nousun ja eroosion Kanariansaarilla kahden skenaarion perusteella, joista toinen perustuu saastuttavien kaasujen vähentämiseen (RCP4.5) ja toinen katastrofaalisempaan (RCP8.5). Toisaalta he ovat määritelleet, miten kukin näistä ennusteista vaikuttaisi väestöön (asukkaat, matkailijat ja liikenne), talouteen (alojen tuotannollinen arvo sekä laitteiden ja infrastruktuurien pääomakanta), kulttuuri- ja luonnonperintöön sekä maaekosysteemeihin ja luontotyyppeihin riippuen siitä, tapahtuuko merimyrskyjä vai ei ja kuinka voimakkaita ne olisivat.
Diagnoosissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon suolaveden tunkeutumista rannikoille, "mikä voi vakavasti uhata kaivojen käyttöä ja kasteluveden saantia", tekstissä todetaan.
Asiantuntijat ovat yhdistäneet kaikki edellä mainitut tiedot synteettiseksi globaaliksi riski-indeksiksi, jossa arvo "0" tarkoittaa pienintä riskiä ja "1" päinvastaista riskiä. "Maksimiriskissä ilmiön voimakkuus on voimakas, mutta meillä on myös arvokkaita altistuneita elementtejä ja monia ihmisiä, joihin se mahdollisesti vaikuttaa", Ferrer lisää.
Esimerkiksi Pájarassa jopa vuoden 2100 ilmastokriisin vähiten epäsuotuisassa skenaariossa ja meri tyynenä arvioitu indeksi on 0,53, joka on korkein koko Kanariansaarilla. Laskelmien mukaan tämä vaikuttaisi 208 miljoonan euron arvoisiin taloudellisiin hyödykkeisiin (rannat mukaan luettuina), noin 309,7 hehtaariin kulttuuriperintöä ja 365,4 hehtaariin luontotyyppejä ja ekosysteemejä.
Vahingot olisivat erityisen merkittäviä alueella, jolla seitsemän kymmenestä työntekijästä on sidoksissa hotelli- ja ravintola-alaan Kanariansaarten työllisyyden seurantakeskuksen (OBECAN) tietojen mukaan. Risco del Pason ranta menettäisi eroosion vuoksi 100 prosenttia pinta-alastaan, samoin Junquillon ja Turbian rannat sekä muut tärkeät rannat, kuten Esquinzo (81 prosenttia) ja Costa Calma (68 prosenttia), jotka kärsisivät myös huomattavasta vähenemisestä.
Myös La Oliva (0,38), Teguise (0,37), San Bartolomé de Tirajana (0,19) ja Haría (0,175) ovat eniten kärsiviä paikkoja. Las Palmas de Gran Canarian indeksi on 0,105 ja Santa Cruz de Teneriffan 0,091. Muilla läntisillä saarilla (La Gomera, La Palma ja El Hierro) riski on vähäinen tai vähäinen.
"Kunkin kunnan erottava muuttuja on altistuminen ja haavoittuvuus. Koska ilmiön voimakkuus on sama, eli ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulvia voidaan pitää samanlaisina esimerkiksi Granadilla de Abonassa ja Aronassa. Eron tekee kuitenkin altistuvien tavaroiden ja tuotantotekijöiden määrä", Ferrer korostaa.
Analyysissä todetaan yleisesti, että Kanariansaarilla on 47 rannikkoa, joilla on suuri kumulatiivinen riski. Nämä kohdat "olisi asetettava etusijalle yksityiskohtaisissa tutkimuksissa ja suunnitelmissa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi paikallistasolla". Arvioinnin jälkeen kysymys on nyt siitä, ovatko saarten hallintoelimet valmiita laatimaan näitä lieventämis- ja sopeutumisohjelmia.
"Riskien arviointi on edelleen yksi suurimmista haasteista saaristossa", sanoo Abel López Díez, fysikaalisen maantieteen tohtori ja La Lagunan yliopiston (ULL) katastrofiriskien vähentämisen ja kestävien kaupunkien yliopistotuolin tutkija.
Asiantuntija myöntää, että pienemmillä kunnilla "tuskin on resursseja" käsitellä tämäntyyppisiä menetelmiä (itse asiassa niillä ei ole edes teknistä henkilöstöä EU:n varojen käyttämiseen), jotka ovat viime vuosina kehittyneet. Aluehallituksen itsensä mukaan vain 58 kuntaa 88:sta on standardoinut pelastuspalvelu- ja hätäsuunnitelmansa. Fuerteventuralla, jonka riski-indeksi on korkein (0,19), ei ole sellaista yhdelläkään paikkakunnalla.
"Uusilla riskinarviointimenetelmillä pyritään tekemään monivaara-analyysejä, toisin sanoen kaupunkijärjestelmiemme on oltava valmiita kohtaamaan kaikki uhkatilanteet", López lisää.
Hyvä uutinen on, että arvioinnit voivat olla ylikunnallisia tai mennä paljon yksityiskohtaisemmiksi ja käyttää analyysin mittakaavana maarekisteripalstaa. Kanariansaarilla ei vielä äskettäin ollut alueellista ilmastotutkimusta, jossa olisi ennustettu kuivuuden, metsäpalojen tai lämpötilan nousun vaikutuksia kolmen neliökilometrin tarkkuudella. Nyt niillä on tutkimustietoa, ja ne voivat rakentaa kestäviä kaupunkeja sen pohjalta.
Díezin ja muiden ULL:n kollegojen tutkimuksessa tarkastellaan juuri tätä ja lasketaan tulvariskin haavoittuvuusindeksi maarekisteripalstojen tasolla Teneriffan eteläosassa sijaitsevien Aronan ja Adejen rannikolla. Tekijät havaitsivat, että Torviscasin, Las Américasin ja Los Cristianosin kaupungeissa on "erittäin suuri" riski.
"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätavoitteena on haavoittuvuuden vähentäminen. Ja tämä on mahdollista vain yksityiskohtaisilla tutkimuksilla", ULL:n maantieteilijä sanoo.
