Energiaköyhyyden röntgenkuva Madridissa: 137 000 perhettä tarvitsee "bono térmico" -tukea lämmityksen ja lämpimän veden maksamiseen. Vain 5 prosenttia madridilaisista kotitalouksista saa sitä. Kyse on valtiontuesta, mutta Ayuso on vastustanut sen täydentämistä 150 euron alueellisella tuella, kuten Galiciassa jo tehdään.
Vuonna 2022 yli 137 000 madridilaista perhettä tarvitsi sosiaalista lämmitystukea voidakseen maksaa lämmityksestä ja lämpimästä vedestä kodeissaan. Más Madridin parlamentaarinen ryhmä ehdotti muutama kuukausi sitten talven alkaessa, että Isabel Díaz Ayuson johtama aluehallitus hyväksyisi 150 euron alueellisen lisän, joka lisättäisiin tähän tositteeseen (se on valtiontukea), jotta näiden haavoittuvassa asemassa oleviksi katsottujen edunsaajien saamat rahat kasvaisivat, mutta PP ja Vox äänestivät sitä vastaan.
INE:n viimeisimpien tietojen mukaan Madridin alueella on 2,6 miljoonaa kotitaloutta, joten tällä hetkellä tämä tuki on vain 5 prosenttia, kun useiden raporttien mukaan energiaköyhyysriskissä olevien madridilaisten perheiden osuus on yli 10 prosenttia kaikista perheistä. Más Madrid -puolueen kansanedustaja Héctor Tejero selittää, että "tämän alueellisen lisän soveltaminen tukeen korkeiden energianhintojen vallitessa on järkevää politiikkaa. Tämä on niin järkevää, että muut PP:n aluehallitukset, kuten Galician aluehallitus, ovat tehneet niin jo viime vuodesta lähtien."
Sosiaalinen lämpöseteli on keskushallinnon lokakuussa 2018 hyväksymä tuki, jonka avulla heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat voivat kattaa lämmitys- ja käyttövesikustannuksensa käytetystä energialähteestä riippumatta. Se on lisä niille kuluttajille, jotka ovat jo toisen sosiaalisen etuuden, sähkösetelin, edunsaajia. Tämän tuen määrä vaihtelee haavoittuvuuden mukaan (kolme luokkaa perheen tulojen mukaan) ja sen mukaan, millä ilmastovyöhykkeellä asunto sijaitsee. Madridissa se vaihtelee 133 ja 406 euron välillä.
Bono social eléctrico on sähkölaskun alennus, joka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mutta bono social térmico luotiin lämmitysjärjestelmien moninaisuuden vuoksi suoraksi tueksi kuluttajille, jota hallinnoivat suoraan itsehallintoalueet valtion varoista. Vaikka rahat tulevat valtiolta, kukin alue voi kuitenkin itse päättää, haluaako se lisätä niitä.
Madrid ei ole tehnyt niin, vaikka Más Madrid esitti muun kuin lainsäädäntöehdotuksen. Tätä bonusta alettiin soveltaa vuonna 2020. Tuona vuonna tuensaajia oli 139 500. Luku laski 125 700:aan vuonna 2021 ja nousi jälleen 137 300:aan vuonna 2022 Madridin yhteisön virallisten tietojen mukaan. "Se ei kuitenkaan tavoita kaikkia niitä ihmisiä, jotka sitä todella tarvitsevat", Tejero korostaa.
On vaikea laskea niiden perheiden määrää, jotka todella elävät energiaköyhyysriskin alaisina. Comillasin paavillisen yliopiston energia- ja köyhyyskysymyksiä käsittelevä professuuri määrittelee "energiaköyhiksi" ne kotitaloudet, joilla ei ole riittävästi varoja energialaskun kattamiseen sen jälkeen, kun niiden todellisista tuloista on vähennetty tavanomaiset vähimmäistulot (jotka sisältävät kaikki muut kuin energiakustannukset perustarpeiden tyydyttämiseksi). Sen viimeisimmät, vuonna 2022 esitetyt vuotta 2021 koskevat tiedot osoittavat, että Espanjassa on 2,7 miljoonaa kotitaloutta tässä tilanteessa. Koko Madridin yhteisössä energiaköyhyydessä elävien perheiden osuus olisi lähes 11 prosenttia eli 293 000 perhettä.
Toinen uusimmista tutkimuksista, joka esiteltiin tammikuussa 2021, on Madridin politeknisen korkeakoulun (Universidad Politécnica de Madrid, UPM) ja tieteellisen tutkimuksen ylimmän neuvoston (Consejo Superior de Investigaciones Científicas, CSIC) tekemä, mutta siinä analysoitiin vain Madridin kaupunkia. Tutkimuksessa todettiin, että 6 prosenttia pääkaupungin väestöstä, noin 215 000 ihmistä, on "kriittisessä" energiaköyhyydessä. Toisin sanoen kyseessä ovat kotitaloudet, joiden tulot ovat niin pienet, että vähentääkseen menojaan, joihin heillä ei ole varaa, "heidän on riistettävä itseltään energian perustarpeet".
Ongelmana tässä tuessa on se, että sitä saavat vain ne, jotka ovat aiemmin ilmoittautuneet bono social eléctrico -ohjelman edunsaajiksi, eivätkä kaikki energiaköyhyysriskissä elävät kotitaloudet ole tietoisia siitä, että he ovat oikeutettuja tähän laskujen alennukseen. Järjestelmä ei ole yksinkertainen. Kuluttajien on haettava toimittajaltaan bono eléctrico -korvausta. Sitten toimittajan on ilmoitettava hallitukselle, että kuluttaja saa sähkötuen, jotta hän voi saada lämpötuen. Kun hallitus on saanut kuluttajan kirjanpitoonsa, sen on siirrettävä tuki vastaavalle itsehallintoalueelle, jotta tämä voi maksaa tuen. Toisin sanoen, jos et sovella sähköbonusta, et voi saada lämpöbonusta.
PSOE tuki Más Madridin ehdotusta aluekokouksessa, koska se oli talousarvion kannalta toteuttamiskelpoinen. Muut itsehallintoalueet, kuten Asturias, täydentävät lämpösetelin saajien saamia määriä 50 prosentilla. Galicia hyväksyi vuonna 2020 100 euron alkutuen, joka on nostettu 150 euroon vuoteen 2023 mennessä.
PP, joka tukee Díaz Ayuson hallitusta, puolusti tämän lisän epäämistä, koska se jaetaan haavoittuvuusasteen ja ilmastovyöhykkeen mukaan, eli se ei ole sama kaikille sitä saaville syrjäytymisvaarassa oleville kotitalouksille. Tästä syystä "pyrkimys vahvistaa kiinteä ja yhtäläinen 150 euron määrä täydentämään näitä edunsaajia ei olisi oikeudenmukaista eikä vastaa tuen henkeä", kansanpuolue sanoi.
Tejeron mukaan tämä väite "ei pidä paikkaansa". Yhteisö soveltaa jo nyt tasa-arvoista tukea, kuten yli 65-vuotiaille myönnettävää ilmaista kuljetuspassia, riippumatta edunsaajan tuloista. Kyse on poliittisesta tahdosta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden auttamisesta, joilla on kaikkein vaikeinta". Más Madrid arvioi tämän alueellisen lisän määräksi 20 miljoonaa euroa.
Ei pidä unohtaa, että sähkön hinta nousi Espanjassa keskimäärin 88 prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021, jolloin se nousee keskimäärin 209,69 euroon megawattitunnilta, kun se edellisenä vuonna oli 111,93 euroa, sähkömarkkinaoperaattorin (OMIE) virallisten tietojen mukaan.
