Macron ja Sánchez lujittavat liittoaan EU:ssa ranskalais-saksalaisen sopimuksen veroisella sopimuksella. Sopimuksella pyritään vahvistamaan kahdenvälistä yhteistyötä, perustamaan yhteisiä elimiä, kuten yhteisiä ministerineuvostoja, ja helpottamaan koordinoidumpaa toimintaa EU:n tasolla.
Vain harvoja Euroopan maita yhdistää niin läheinen side - joskus traagisen historian, siirtolaisuuksien ja maanpakolaisuuden, kauppavaihdon sekä maantieteellisen ja kulttuurisen läheisyyden kautta - kuin Espanjaa ja Ranskaa. Vain harvat jakavat niin monessa suhteessa heidän näkemyksensä Euroopan unionista ja sen roolista maailmassa. Läheisyys, joka nyt yhdistää näitä kahta naapurimaata - ja joka joskus aiemmin on erottanut ne toisistaan - konkretisoituu tänä torstaina kunnianhimoisessa Barcelonan sopimuksessa, kahdenvälisessä sopimuksessa, joka nostaa Espanjan ja Ranskan suhteet samalle tasolle kuin Ranskan ja Saksan tai Ranskan ja Italian suhteet.
Pedro Sánchez ja Emmanuel Macron allekirjoittavat Katalonian pääkaupungissa tekstin, joka liittyy Ranskan ja Saksan väliseen historialliseen Elysée-sopimukseen, jonka 60-vuotispäivää juhlitaan tänä sunnuntaina, ja Ranskan ja Italian väliseen tuoreempaan, vuonna 2021 tehtyyn Quirinal-sopimukseen. Tällä uudella sopimuksella Pariisi on sinetöinyt ja kodifioinut ystävyyssuhteensa suurimpien naapureidensa kanssa Ukrainan sodan aiheuttamassa Euroopan muutoksessa.
Etelän maiden väliset liitot voivat olla tasapainottava tekijä Euroopassa, jonka painopiste on siirtymässä itään. Ranskalla on myös intressi monipuolistaa liittolaisuuksiaan aikana, jolloin ranskalais-saksalainen moottori osoittaa väsymisen merkkejä, vaikka se ei heikennä sen perusystävyyttä Saksan kanssa. Lähestyminen Espanjan kanssa osuu samaan aikaan, kun Pariisin ja äärioikeistolaisen Giorgia Melonin Italian välille syntyy jännitteitä.
Ranskan ja Espanjan välisellä sopimuksella pyritään vahvistamaan kahdenvälistä yhteistyötä, luomaan yhteisiä instansseja, kuten yhteisiä ministerineuvostoja, ja helpottamaan koordinoidumpaa toimintaa EU:n tasolla. Ratkaisemattomiin kiistoihin kuuluu muun muassa noin 20 rajanylityspaikan sulkeminen vuonna 2021 Pyreneillä. Syynä tähän olivat epäiltyjen terroristien ja paperittomien maahanmuuttajien tarkastukset. Kaksi vuotta myöhemmin yhdeksän rajanylityspaikkaa on edelleen suljettuna, mutta Barcelonassa ei ole suunnitelmia päästä sopimukseen kaikkien rajanylityspaikkojen avaamisesta uudelleen.
Macron on kutsunut tärkeimmät ministerinsä - talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Mairesta ulko- ja Eurooppa-asioista vastaavaan Catherine Colonnaan ja sisäministeri Gérald Darmaniniin - tapaamaan espanjalaisia kollegoitaan. Sánchez tuo mukanaan 10 ministeriä. Ranskan presidentti ja hänen tiiminsä pitävät kuitenkin koko päivän ajan tarkasti silmällä maataan, jossa on järjestetty ensimmäinen lakko- ja mielenosoituspäivä eläkeuudistusta vastaan. Kyseessä on Macronin tärkeimpiä uudistuksia hänen toisella virkakaudellaan, ja lähes koko poliittinen kirjo ja ammattiliitot vastustavat niitä rintamalta.
Toinen mielenosoitus järjestetään Barcelonassa huippukokouksen aikana. La Moncloa yrittää rajoittaa sitä mahdollisuutta, että itsenäisyysmielenosoitukset voisivat viedä huomiota huippukokoukselta, joka on tehnyt kovasti töitä antaakseen sille mahdollisimman suuren poliittisen painoarvon. Se, että Pere Aragonés on vihdoin päättänyt osallistua Macronin tervehdykseen, minimoi kielteiset vaikutukset Espanjan hallituksen mukaan, joka ei halua arvioida sitä, että ERC osoittaa mieltään kokousta vastaan samalla kun Aragonés osallistuu siihen.
Sánchez valitsi Barcelonan huippukokoukseen Ranskan kanssa lähettäessään uuden viestin siitä, että hän todella uskoo ajatukseen hajautetusta valtiosta - Saksan kanssa näin tehtiin A Coruñassa, Portugalin kanssa Trujillossa ja Romanian kanssa Castellónissa - ja myös poliittisen viestin Katalonian normalisoinnista. Vaikka huippukokouksessa ei juurikaan keskustella siitä, koska asiasta on jo sovittu, BarMar-hanke, joka koskee Barcelonan ja Marseillen välistä meren alla kulkevaa kaasuputkea, on lisäksi Kataloniaan sitoutumisen symboli. Se kuvastaa myös Sánchezin ja Macronin välistä sovintoa, sillä he ovat onnistuneet ratkaisemaan viimeaikaisen suurimman kiistansa, ranskalaisen hylkäämän Pyreneiden läpi kulkevan kaasuputken MidCatin.
Barcelona on myös Espanjan suurimmista kaupungeista ranskalaisin: ei ainoastaan rajan läheisyyden ja historiallisten kulttuurisuhteidensa vuoksi, vaan myös siksi, että siellä asuu suuri ranskalaisyhteisö. Huippukokouksen jälkeen Macron aikoo vierailla Picasso-museossa ja tavata maanmiehiään Lycée Françaisissa.
Sánchezilla ja Macronilla on aina ollut hyvät välit, vaikka he eivät ole koskaan olleet läheisimpiä ystäviä. He ovat yhdistäneet voimansa useaan otteeseen silloin, kun se on ollut heidän etujensa mukaista, erityisesti niin sanottuja säästäväisiä maita vastaan käydyssä valtavassa taistelussa Euroopan elvytysvaroista vuonna 2020 viisi päivää kestäneessä historiallisessa huippukokouksessa, mutta kun on kyse poliittisista liittolaisuuksista, Sánchez katsoo enemmän sosiaalidemokraattien Olaf Scholzin ja Antonio Costan suuntaan. Scholz jopa kutsui Sánchezin Saksan hallituksen retriittiin Berliinin lähelle, mikä oli ennennäkemätön ele maiden välillä. Siitä huolimatta La Moncloa on innokas vaalimaan suhteita Ranskaan, ja tämä huippukokous on hyvä osoitus tästä aikomuksesta.
Aiemmin Espanjan diplomatiassa on ollut epäilyksiä Ranskan kanssa, koska joidenkin eri johtajien neuvottelijoiden mukaan vuosien varrella Pariisi pelaa aina useilla eri puolilla ja voi viime hetkellä vaihtaa puolta, jos se näkee voivansa voittaa enemmän. Espanja on aina pyrkinyt saamaan enemmän irti Italiasta, mutta tällä hetkellä poliittinen etäisyys Sánchezin ja Melonin välillä on valtava, vaikka muodot säilyisivätkin, joten liittoutuminen on mahdoton ajatus. Siksi tämä Ranskan ja Espanjan välisten suhteiden hyppäys ranskalais-saksalaisen akselin tasolle on poliittisesti niin merkityksellinen.
Montaubanissa vuonna 2021 pidetyssä viimeisimmässä huippukokouksessa, joka oli erityisen symbolinen, koska johtajat vierailivat yhdessä toisen tasavallan viimeisen presidentin Azañan haudalla, otettiin harppaus eteenpäin Espanjan ja Ranskan välisellä kaksoiskansalaisuussopimuksella, joka Espanjalla on vain koko Latinalaisen Amerikan kanssa, Portugali mukaan lukien, mutta ei minkään muun Euroopan maan kanssa. Ja nyt on otettu lopullinen askel eteenpäin, kun on solmittu ystävyyssopimus, joka on samantasoinen kuin se, joka Ranskalla on Saksan ja Italian kanssa, ja Espanjalla on tähän asti ollut vain Portugalin kanssa.
Macronilla ja Sánchezilla on poliittinen etäisyys - ranskalainen on liberaali ja espanjalainen sosiaalidemokraatti - ja elämäkerrallinen etäisyys - edellinen on kotoisin finanssimaailmasta ja lähti sosialisteista perustamaan omaa puoluettaan, kun taas jälkimmäinen on ollut puoluemies hyvin nuoresta lähtien - mutta tämä ei ole estänyt heitä vahvistamasta suhteitaan viime vuosina ja saavuttamasta tätä Barcelonan huippukokouksen virstanpylvästä.
Sánchezin ministereistä jotkut väittävät, että hänen suuri ansionsa on, että hänen voittonsa Susana Díazia vastaan vuoden 2017 esivaaleissa edustaneen vasemmalle siirtymisen ansiosta PSOE ei seurannut Ranskan sosialistisen puolueen tuhoisaa jalanjälkeä, joka on jakautunut oikealla puolella olevan Macronin ja vasemmalla puolella olevan Jean-Luc Mélenchonin välille. Vaikka hänen todellinen poliittinen liittolaisensa Ranskassa olisi PSF, Sánchez pitää Macronia eurooppalaisena viitekehyksenä ja on siksi pyrkinyt vahvistamaan suhteita mahdollisimman paljon, jotta hän voisi saavuttaa tämän harppauksen, joka Barcelonassa nostaa Espanjan Saksan ja Italian rinnalle strategisena maana Ranskalle.
