Kotouttamisen haaste Algecirasissa. Kaupunki on esimerkki 120 kansallisuuden yhteiselosta, mutta köyhyys ja epätasa-arvo estävät maahanmuuttajien täysimääräisen sosiaalisen osallisuuden.
Kirkkoherra Diego Valencialla oli aina pussillinen ruokaa kaikille, jotka tulivat Algecirasissa (Cádiz) sijaitsevan La Palman kirkon ovelle pyytämään apua. Se oli Caritas-periaatteen mukaista, kuten pappi Juan José Marina selittää. Kahdeksankymmentä prosenttia niistä, jotka pyytävät apua kirkossa, on muslimeja, kirkkoherra huomauttaa. Ja hän lisää: "Se on molemminpuolista kunnioitusta". Tilanne kiteyttää sen rinnakkaiselon hengen, jolla sadat Algecirasin asukkaat hyvästelivät tänä perjantaina Valencian, jonka marokkolainen Yasine Kanjaa murhasi kaksi päivää aiemmin. Rikos on järkyttänyt tätä 120 000 asukkaan kaupunkia, jonka naapurustossa asuu yli 120 kansallisuutta, mutta jossa, kuten koko Campo de Gibraltarin alueella, on edelleen esteitä, jotka haittaavat maahanmuuttajien täydellistä kotouttamista.
Algeciras on tunnetusti monikulttuurinen paikka, ja Junta de Andalucían puheenjohtaja Juanma Moreno (PP) käytti läsnäoloaan hautajaisissa hyväkseen muistuttaakseen tästä. "Rinnakkaiseloa on aina ollut", hän sanoi ennen kirkkoon astumista. Roberto Espiñeira, 70-vuotias ja viimeiset kolme vuotta kaupungissa asunut galicialainen, on samaa mieltä tästä lausunnosta, mutta lisää vielä avainkysymyksen: "Ongelmana ovat lapset, jotka näkevät itsensä ilman papereita, ilman mitään. Heidän on helppo joutua minkä tahansa verkon ansaan", hän sanoo ulkoiluttaessaan koiraansa Lilyä Plaza Altan ympäristössä. Andalusian vuoden 2021 tilasto- ja kartografiainstituutin mukaan 8,39 prosenttia kaupungin asukkaista on ulkomaalaisia. Näissä tiedoissa ei myöskään oteta huomioon siirtolaisväestöä, maahanmuuttajia, jotka ovat yleensä laittomassa tilanteessa, minkä vuoksi heidän on vaikea saada oikeuksia.
"Sosiaalinen osallisuus kohtaa esteitä. Kaupunki kärsii syvistä eriarvoisuuksista, ja syrjäytyminen ja köyhyys vaikuttavat eniten maahanmuuttajiin", tiivistää paikallinen toimittaja Alfonso Torres, joka on kirjoittanut Manual de actuación frente al racismo -kirjan. Torres työskenteli myös Algecirasin alkuperäisväestön ja muun kuin alkuperäisväestön rinnakkaiseloa koskevan analyysin levittämisen parissa vuonna 2017: 79 prosenttia ulkomaalaisväestöstä sanoi, että heillä on hyvät suhteet paikallisiin, ja 78 prosenttia heistä piti etnistä monimuotoisuutta julkisissa kouluissa myönteisenä. Näistä tasaisista luvuista huolimatta hänen johtopäätöksensä on, että "maahanmuuttajaväestö oli kotouttamisessa vastaanottavaisempaa kuin kantaväestö". "Kaupungissa on alueita, jotka ovat yhä elossa, koska siirtolaisväestö on osa yhteisöä", toimittaja toteaa. Algeciras kuuluu Espanjan kymmenen suurimman työttömyysasteen (lähes 25 %) kaupungin joukkoon, ilmenee INE:n raportista, joka sisältää tietoja vuodelta 2021.
Sataman ja torin ympäristö on tästä elävä esimerkki. Samalla kun Plaza Alta kuhisi suosionosoituksista, kun murhatun sakristanin ruumisauto ajettiin pois, kauppiaiden kojuissa kiirehdittiin päivän viimeisiä myyntitapahtumia rikoksen järkyttämänä. Marokkolainen hammasteknikko Amid on asunut Algecirasissa 27 vuotta, ja hän pyörittää yrittäjänä hedelmä- ja vihanneskojua. Hän sanoo, ettei ole koskaan kärsinyt muukalaisvihasta. "Kotouttaminen riippuu ihmisistä", hän sanoo.
Pepa - "sinun on parasta laittaa se nimi, jos aiot julkaista sen", hän pyytää - kiirehtii viimeisiä ostoksiaan torilla. Hän syntyi Tangerissa kansainvälisen protektoraatin aikaan ja asuu nykyään Algecirasissa. Asuttuaan molemmilla rannoilla hän on tullut siihen tulokseen, että rinnakkaiselo on helppoa, mutta integroituminen ei ole "niin helppoa". "Tangerissa espanjalaiset elivät erillään, ja täällä tapahtuu jotain vastaavaa. Asun rakennuksessa, johon marokkolaiset ovat tulossa asumaan, eivätkä naapurit ole tyytyväisiä. Se on vaikeaa", nainen selittää. Al Huda -temppelin imaami ja Campo de Gibraltarin islamilaisen yhteisön tiedottaja Mohamed El Mkaddem sanoo, että kaupungissa ollaan "tottuneita sekamelskaan", mutta hän ei kiellä, etteivätkö keskiviikon kaltaiset iskut vahingoittaisi muslimiyhteisöä: "Me olemme ne, jotka maksamme tästä eniten. He eivät onnistu istuttamaan vihaa, me jaamme tuskan".
Pormestari José Ignacio Landaluce (PP) vakuuttaa, että kaupunki investoi noin 10 miljoonaa euroa sosiaalimenoihin kunnan budjetin yli 110 miljoonasta eurosta, ja vakuuttaa, että avustettujen perheiden määrä on kasvanut 1700:sta ennen pandemiaa 5000:een. Iskun jälkeisenä päivänä pormestari korosti, että Algeciras tarvitsee lisää poliisiresursseja. Pyyntö on ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä kaupungin rikollisuusaste on alhainen: sisäministeriön viime vuoden tietojen mukaan 22 rikosta tuhatta asukasta kohti, mikä on vähemmän kuin Sevillan kaltaisissa turistikaupungeissa.
Torres torjuu tämän ratkaisun ja kyseenalaistaa Landalucen esittämän sosiaalisia investointeja koskevan luvun, koska hän väittää, että se sisältää kunnanvaltuuskunnassa työskentelevän henkilöstön kustannukset. "Hallinnolla pitäisi olla enemmän sosiaalista voimaa. Jos Campo de Gibraltarilla on jokin asia, joka häiritsee yhteiskuntarauhaa, se on huumekauppa, ja siellä on ihmisiä kaikilta elämänaloilta", hän sanoo.
Tässä yhteydessä yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia pyrkineet purkamaan huijauksia ja väärää tietoa, joiden mukaan maahanmuuttajat ovat etuoikeutettuja sosiaalituen saajia. "Yksi yleisimmistä ennakkoluuloista on maahanmuuttaja, joka saa 'pienen palkan' tai joka tulee ottamaan työpaikkamme. Todellisuudessa ne, joilla ei ole papereita, eivät saa juuri mitään apua", Torres huomauttaa.
Espiñeira on jo hakenut sanomalehden, jonka hän on tilannut vuodesta 1976 lähtien, ja on juuri lopettamassa koiran ulkoiluttamista Plaza Altalla. "Juuri täällä, missä olemme joka viikonloppu, Vox pystyttää kojuaan", hän sanoo ja on huolissaan muukalaisvihamielisistä viesteistä, joita saatetaan rohkaista nyt Diego Valencian murhan jälkeen "rinnakkaiselon kaupungissa". "Näillä viesteillä on suurempi vaikutus kouluttamattomiin. On helpompaa etsiä joku, jota voi syyttää omasta pahasta olostaan", eläkeläinen perustelee.
https://elpais.com/espana/2023-01-28/el-desafio-de-la-integracion-en-algeciras.html
