Hallitus jatkaa strategisten yritysten suojaamista ulkomaiselta pääomalta vielä kahdella vuodella. Toimeenpanovallan käyttäjälle annetaan määräysvalta omaisuuden ja liiketoiminnan osien myynnistä.
Hallitus jatkaa niin sanottu kultainen osake kädessään. Pedro Sánchezin toimeenpanovalta jatkaa vielä kahdella vuodella, vuoden 2024 loppuun asti, valtuuksiaan kieltää ulkomaisten sijoittajien tekemät suuret yritysostot, kertovat hallituslähteet. Ulkomaiset sijoittajat, mukaan lukien Euroopan unionin yritykset, tarvitsevat jatkossakin hallituksen vihreän valon hankkiakseen yli 10 prosenttia pörssissä noteeratusta strategisesti tärkeästä yrityksestä tai jos ostos on yli 500 miljoonan euron arvoinen. Näiden lähteiden mukaan muutoksia tehdään, jotta valvonta voidaan sitoa myös strategisiksi katsottuja omaisuuseriä koskeviin liiketoimiin. Tällä tavoin hallitus haluaa estää säännön kiertämisen myymällä yrityksen osia.Vuonna 2020 hallitus otti käyttöön niin sanotun yritysostojen vastaisen suojan suojellakseen strategisesti tärkeitä yrityksiä sen jälkeen, kun niiden arvot olivat romahtaneet. Monien yritysten kärsimä pörssiromahdus teki niistä houkuttelevia sijoittajille, jotka halusivat hankkia yrityksiä alhaisin hinnoin. Esimerkiksi vain muutama viikko pandemian puhkeamisen jälkeen IAG oli menettänyt kaksi kolmasosaa markkina-arvostaan, pankit romahtivat lähes puoleen arvostaan ja energiayhtiöt menettivät jopa 40 prosenttia.
Strategisten yritysten suojelu toteutettiin lisäämällä uusi pykälä pääomanliikkeiden ja ulkomaisten taloudellisten liiketoimien oikeudellisesta järjestelmästä 4. heinäkuuta 2003 annettuun lakiin 19/2003. Säännöstä jatkettiin kahdesti vuoden 2022 loppuun asti, vaikka kansallisen arvopaperimarkkinakomission (CNMV) puheenjohtaja Rodrigo Buenaventura ehdotti vuoden alussa, että rajoitukset olisi poistettava.
Hallitus kuitenkin ymmärtää, että tämä suoja ei estä ulkomaisten investointien tuloa, erityisesti EU:n elvytysvarojen ansiosta. Tästä ovat osoituksena Volkswagenin jättimäinen akkutehdas Saguntossa, joka merkitsee yli 4,5 miljardin euron investointia, tai tanskalaisen kuljetusjätti Maerskin ilmoitus, jonka mukaan se maksaa 10 miljardia euroa useiden vihreiden vedyn tuotantokeskusten kehittämiseen. Teollisuusministeriön mukaan suorat ulkomaiset investoinnit Espanjaan olivat 31 050,6 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä on enemmän kuin ennen pandemiaa.
Ministeriön raporttien mukaan vuosina 2020 ja 2021 vastaanotettiin 565 tiedustelua, mutta vain 84 operaatiota, joista suurin osa oli yhdysvaltalaista tai kiinalaista pääomaa, katsottiin edellyttävän ennakkolupaa. Hallitus näytti vihreää valoa kaikille hankkeille, mutta asetti kuudelle niistä ehtoja. Yksi niistä oli australialaisen IFM-rahaston ostotarjous 22,69 prosentista Naturgyn osakkeista, joka odotti kuusi kuukautta hallituksen hyväksyntää. Jälkimmäinen esitti useita vaatimuksia taatakseen, että yritys pysyisi espanjalaisena ja että useita strategisia investointeja tehtäisiin. Itse asiassa uuden osakkeenomistajatanssin odotettiin tapahtuvan yhtiössä vuoteen 2023 mennessä, mutta nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, jos suojaus säilyy.
Kuultujen lähteiden mukaan geopoliittisen tilanteen ja energiakriisin vuoksi on suositeltavaa säilyttää tämä toimenpide, joka hyväksytään tässä kuussa. Ne muistuttavat, että muut EU-maat ovat ottaneet käyttöön vastaavia suojia. Saksa päätti hiljattain estää veto-oikeudellaan kaksi siruyritysten tekemää myyntiä kansallisista turvallisuussyistä. Itse asiassa Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2020 kumppaneita koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on valvoa ulkomaisen pääoman pääsyä Euroopan suvereniteetin kannalta kriittisiin infrastruktuureihin, jotka vaihtelevat terveydenhuoltoalan yrityksistä datan tallennus- ja vaaliteknologiayrityksiin.
Mekanismi oli vastaus Pariisissa ja Berliinissä kasvavaan huoleen siitä, että Peking on laskeutunut useisiin Euroopan pääkaupunkeihin niin sanotun Uuden silkkitien, ulkomaisia investointeja koskevan suunnitelman, jonka tavoitteena on saada vaikutusvaltaa maailmassa, puitteissa. Se alkoi Balkanilla ja laajeni sitten Itä-Eurooppaan, mutta hälytyskellot soivat, kun Italia, EU:n perustajajäsen, levitti punaisen maton Xi Jinpingin hallinnolle.
Kaikki tämä on saanut Espanjan hallituksen jatkamaan mekanismia vielä kahdella vuodella vuoteen 2024 asti. Samojen lähteiden mukaan säännökseen tehdään kuitenkin muutoksia kilven oikeusturvan takaamiseksi. Erityisesti toimeenpaneva elin on havainnut, että säännössä ei selvennetä, voidaanko sijoitusten valvontaa harjoittaa myös yritysten ulkopuolella, omaisuuseriin tai liiketoiminnan osiin, jotka myydään yksittäin. Siksi hallitus aikoo selventää, että se voi tarkastella myös tällaisia liiketoimia. Tämä estää yritystä suunnittelemasta toisen yrityksen ostamista osittaisesti tai tuotantoyksikön tai toimialan haltuunottoa.
Nykyisen säännön mukaan elintärkeät infrastruktuurit - fyysiset tai virtuaaliset - ovat strategisia aloja, kuten energia, liikenne, vesi, terveydenhuolto, viestintä, media, tietojenkäsittely tai varastointi, ilmailu, avaruus, puolustus, vaaliprosessit tai rahoitus. Lisäksi siihen kuuluvat herkät tilat sekä maa-alueet ja kiinteistöt, jotka ovat keskeisiä tällaisten infrastruktuurien käytön kannalta. Se kattaa myös kriittiset teknologiat ja alat, kuten tekoälyn, robotiikan, puolijohteiden, kyberturvallisuuden, ilmailu- ja avaruusalan, puolustuksen, energian varastoinnin, kvantti- ja ydinteknologian sekä nano- ja bioteknologian.
https://elpais.com/economia/2022-12-12/el-gobierno-prolongara-dos-anos-mas-el-blindaje-de-empresas-estrategicas-del-capital-extranjero.html
